4/30/2014

Minireili, osa 1: Ja juna kulkee

Ihan parasta Alankomaissa asumisessa on ehdottomasti se että voin ottaa junan melkein minne vaan (paitsi kotiin, siis). Meillä on täällä (taas) lomaviikko niin hyppäsin sunnuntaina yöjunaan kohti Prahaa. Junalla matkustaminen on vaan niin sata kertaa mukavampaa kuin lentäminen, vaikka aikaa meneekin aika paljon enemmän - mutta mikäs siinä kun voi nukkua koko matkan.

Siinä sitten 14 tuntia!

Reissu alkoi lupaavasti kun mun kanssa samassa loosissa oli vain yksi turkkilainen poika. Parannettiin maailmaa ja käytiin läpi kaikki Turkin poliittiset ongelmat muutamassa tunnissa ennenkuin käytiin yöpuulle. Mukavahan tossa oli kun pystyi koko penkille oikasemaan :) Onni ei kuitenkaan jatkunut kovin kauaa, kun Duisburgista hyttiin tuli nuorehko äiti kahden kakaransa kanssa, iski valot päälle ja alkoi puhua puhelimessa vähät välittäen siitä että nämä skidut hyppivät seinille. Nuoriso lopulta väsähti, mutta sitten äiti alkoikin avautua meille... Lopputulemana yksinpuhelusta oli että älkää ikinä hankkiko lapsia, tai hankkikaa koska ne on kivoja, mutta ensin pitää opiskella ja hankkia työ ja että saksalaiset miehet eivät välitä köyhistä yksinhuoltajaäideistä. Lopulta päästiin jengistä eroon Berliinistä ja saatiin vielä ihan hyvät unet. Parasta kanssa että ton ikkunan sai melkein kokonaan auki, puolet matkasta roikuttiin ikkunasta puoliksi ulkona, ehkä vähän tyhmää mutta niin siistiä!!

Dresden Hbf, vähän jäi kaivelemaan ettei ehtinyt siellä pysähtyä.

Matkaseurani jäi Dresdenissä ja loppumatkan katselin maisemia ja roikuin ikkunasta yksin, ei tullut enää uni oikein silmään. Mahtava matkallaolofiilis, pieni jännistys mitä radan päässä odottaa, upeet maisemat jälleen kerran ja pari appelsiinia aamupalaksi, life is good :)




Tätä kirjottelen nyt Wienistä, takana pari mahtavaa päivää ja aivan liian monta tuoppia olutta Tsekeissä, kyllä tää blogi joskus vielä ajan tasalle saadaan :) Päällimäisenä mielessä kiitollisuutta siitä että voi vaan tällai lähteä reissuun ja muutamia hyviä oivalluksia matkailun syvimmästä olemuksesta, heh heh. Nyt unta palloon ja huomenna Wienin valloitukseen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti