Meet Kitty!

Täällä on ollut tällä viikolla siitä lähtien kun tytöt palasi tiistaina Suomeen hyvin rauhallista arkea, vähän liiankin rauhallista, oon ollut jotenkin tajuttoman väsynyt koko viikon. Kouluhommat ei oo edenneet ihan semmosessa aikataulusssa kun oisin toivonut, klassinen kesä saapuu motivaatio häviää -tilanne (ei sillä että edelliselläkään kurssilla olis kieltämättä ollut motivaatio kovin korkeella...). Patjoja roudaillaan kerroksesta toiseen kun jengille saapuu vielä vimosia vieraita ja ollaan taas palattu vanhaan kunnon bileet torstaina -päiväjärjestykseen.

Tällä viikolla oli kuitenkin vähän extraakin, kun yksi hollantilainen frendini joka asuu tässä samassa talossa lensi viikoksi Berliiniin ja luotti kissansa mulle hoitoon! Kyllä, kissan, mulle. Kitty on aika arka otus ja kissat yleensä vihaa mua, mut jostain syystä tää nimenomainen katti tykkää musta (oon tosi melko varma että se vaan luo valheellista luottamussuhdetta ja kunhan tässä tarpeeksi rentoudun se hyökkää mun kimppuun joku päivä)!

Kitty!

Täällä opiskelija-asuntolassa on kissoja muutenkin vilisemällä, tässä mun kerroksessa varsinkin. On Boris joka hiippailee meidänkin kämppään jos ovi vaan on jääny auki, sitten on kaks tosi pelottavaa ihan samannäköstä mustaa kissaa joil on ihan keltaset silmät, yks oranssi kissa jonka häntä on about yhtä paksu kun sen kaula, ja täl viikolla tuli jollekki vissiin uus pentu :) Kaikki nää silmäparit seuraa kun kävelee mun kerroksen läpi toisen pään rappukäytävään. Täytyy myöntää että näin niinku koiraihmisenä välillä vähän karmaisee. Enkä todellakaan haluis olla allergikko täällä, nää kotikisut tosiaan juoksentelee käytävillä ihan miten sattuu.

Mutta Kittystä ja musta on tullut tällä viikolla oikeen hyvät frendit, ihan oivallinen tapaus. Opetin sen istumaan käskystä. Tai se opetti mut antamaan sille kanaa kun se istuu.

Ei sitä tiiä jos nää varpaatki maistuis kanalt

Tsekatkaa noi viikset!

Roadtrip!

Kevään vimoset odotetut kunniavieraat saapuivat vihdoin pikavisiitille viime perjantai-iltana, ja näistä muutamasta päivästä otettiin kyllä kaikki irti! Lauantai oli aika luksusta kun Emmiksellä oli työkeikka Elburgin pikkukaupungissa, joten ei muuta kuin vuokra-auto alle ja tien päälle :) Oli jotenkin outoa nähdä auton ikkunasta samoja maisemia joita on tottunut junasta kattelemaan...

Roadtriiiiip!!

Kenen mielestä nyt edelleen tuulimyllyt pilaa maiseman? Musta ne on nimenomaan siistin näkösiä ja lisäksi jotenkin lohdullisia, että kyllä me edes yritetään tän energian tuotannon kanssa olla järkeviä...

Emmis dumppasi mut ja Anniksen Elburgin kyläpahaseen kun ajeli itse heppatallille tekemään juttua. Parin tunnin ajan ehdittiin tutustua tähän pikkuiseen uneliaaseen rantakylään, todella pysähtynyt tunnelma ja rentoutunut fiilis. Lomalle voisin tulla, asumaan en ikinä! Mutta todella suloinen paikka.

Todella makeita perinnelaivoja laiturissa!

Elburgin jälkeen jatkettiin roadtrippiä vielä Groningeniin tsekkaamaan Emmiksen tulevia vaihtomaisemia. Groningenin frendini lähti meille oppaaksi lyhyelle reilun tunnin visiitille. Eiköhän siellä kelpaa oleskella yks lukukausi ainakin!

Emmiksen tuleva koulu!

Oltiin aika reippaita koska vielä juututtuamme ruuhkaan ja missattuamme pari junaa ravasimme bussiin ja Woodstockiin, paikalla oltiin viis minuuttia ennen keittiön sulkeutumista. Woodstockissa jälleen taatut lauantaibileet, ja paikalla oli aika paljon vaihtareitakin ja todella chilliä :) Ei kesällä voi parempaa paikkaa ollakkaan viettää iltaa.

Seuraava päivä oli pyhitetty Emmiksen supersynttäriaamupalalle ja Amsterdamille. Tehtiin melko perinteinen kierros De Damin, kauppakatujen, Spuin, Leidsepleinin, Vondelparkin ja Museumpleinin kautta Rembrantpleinille Coco's Outbackiin lätkää kattomaan (ei siitä sen enempää, pettymys kirvelee!) ja siitä pelin jälkeen Red Light Districtin kautta kotiin. Jälleen pitkä mutta onnistunut päivä, ja hyvä muistutus mulle siitä että Damissa ois edelleen mulle aika paljon nähtävää! Pitää kiristää tahtia...

Synttärityttö skumpanavausduunissa :)

Kiitti kuvasta Emmis!

Nopee piknik Vondelparkissa

Mä jouduin istumaan luennolla maanantaina joten Annis ja Emmis sai pärjätä keskenään. Illalla vielä syötiin mukavassa raflassa tässä lähellä ja tänään aamulla ennenkuin saatoin tytöt junaan otettiin aamupalaa Haarlemin keskustan suklaakahvilasta, että ei tässä taas hyvästä ruuasta ole ollut puutetta. Aina yhtä perseestä kyllä saatta frendejä junalle - ja ristiriitaista, koska nyt jo tietää että kuukauden päästä nähdään kuitenkin jo uudestaan, jee, mutta samalla että ai hitto kuukauden päästä mä hyppään tästä junaan ja Schipholille.

---------

Ja ai niin, MEITSI KÄVI SURFFAAMASSA! Ja se oli huikeeta!! Ja osasin! Aivan mieletöntä!! Kuka ois uskonu että Hollannissa voi surffata! Voin thoudellakin suositella, lisäinfoa löytyy (hollanniksi) täältä.

These are the days

Kuten sanottu, täällä on kesä. Ja täällä on myös ranta. Mitä muuta voi ees tarvita? Vietettiin lauantaina koko päivä rantsussa vaihtareitten ja mun kunniavieraitten kesken ja mentiin illasta rantaklubi Woodstockiin, joka on just nimensä veroinen. Ihan täydellinen päivä!

Sunnuntai oli Mikon vimonen kokonainen päivä Alankomaissa, ja kierreltiin Haarlemin mestoja urakalla. Kun olin saattanut Mikon ja Sonjan junaan ja kävelin hämärtyvässä Haarlemissa kohti kotia, alkoi tosissaan taas mielessä pyöriä että kohta mäkin hyppään junaan ja meen Schipholille ja nousen koneeseen ja meen Suomeen. Oli ollut pari niiiiiin mukavaa päivää, että ei se kotiinpaluu just nyt niin mahottomasti viehätä. Siinä kävellessä kumminkin tsemppasin itteeni ja aloin taas olla aika sinut ton kotiinpaluun kanssa kunnes tulin kämpille ja etupihalla mua odotti seuraava näky:

Pojat olivat viritelleet semmoisen siirrettävän nuotion tohon pihalle ja siinä istuttiinkin sitten iltaa pikkutunneille saakka. Ehk pitää vaan kotiin palattua ruveta tekemään enemmän just tämmösiä juttuja niin sujuu sopeutuminen paremmin! Mulla on nyt just tossa toi KLM:n varausjärjestelmä auki, mutta tää flying blue -pisteillä varaaminen tökkii. Ja siis nyt on hakusessa lennot Barcelonaan, ei vielä kotia kohti ;) 

Täl hetkellä elo on aika rauhaisaa, kun ei noi koulujutut varmaan taas edisty mihinkään suuntaan ennenkuin deadline hönkii ryhmän niskaan. Viettelen semmosta kesälomantapasta täällä, grillaan itteäni parvekkeella tai rantsussa, chillailun katkaisee luento tai pari viikossa. Petollista!

Kansalaisvelvollisuus suoritettu

KESÄ! Takana niin monta niin hyvää päivää ettei sanat riitä itkemälläkään. Onneks on toi kamera.

Käväistiin tosiaan Haagissa äänestämässä! Olin vähän pettynyt kyllä suomalaisten äänestysaktiivisuuteen kun meitä lähti täältä Haarlemista peräti kaks (eli no toisaalta 50 % porukasta!) äänestysreissulle. Onneks saatiin suomalaisvahvistusta kun Mikkokin päätti hoitaa homman pois alta reissun päällä. Ja olihan nyt aika siistiä päästä meidän hienoon suurlähetystöön ;)

Kauheesti joutui vaan lappuja täyttelemään. Jostain syystä olin olettanut että kaipa ne äänet voisi täälläkin laskea, mutta ei, ne lähetetään postilla Suomeen ja vielä jokaisen omaan vaalipiiriin.

Kansalaisvelvollisuus suoritettu!

Kun homma oli hoidettu, lähdettiin kiertelemään Haagin kaunista kaupunkia. Hollantilaiset ovat hoitaneet homman aika hyvin, koska täällä Hollannin hallinnollinen keskus saa tehdä töitä kohtuullisen rauhassa kun turistit on lakaistu Amsterdamiin. Haagissa on myös näitä YK:n päämajoja joka nurkalla, täältä löytyy muun muassa kansainvälinen rikostuomioistuin ja Organization for the Prohibition of Chemical Weapons OPCW, viime vuoden Nobel-voittaja!

Peace Palace! Täällä niitä YK:n huippukokouksia kokoustetaan. Euroopan rauhantehtävä aika käsinkosketeltavissa!

Rauhanpuu :) Ihan jännä toisaalta että osa lapuista ei ollut ihan niin rauhallisia, vaan niissä vaadittiin aika suorasukaisesti esimerkiksi Katalonian itsenäisyyttä.

Kun rauhanpalatsit oli tsekattu, käppäiltiin melko rauhassa keskustaan ja istahdettiin terassioluelle. Oli ihan käsittämättömän ihana sää ja väkeä liikkeellä after work -olusilla todella paljon. Haagissa oli myös meneillään jotkut vissiin vähän isomman kokoluokan soutukisat.

Soutaa soutaa!

Mutta parasta tässä reissussa oli että utrechtlainen frendini Sonja on tosiaan Haagista kotoisin ja Sonjan äiti oli kutsunut meidät pannaripäivällisille! Oli jotenkin tosi virkistävää olla vaihteeksi oikeassa kotikeittiössä eikä opiskelijakämpässä :D Mahtavassa seurassa ruuan ja juoman keskellä ilta venyi aika myöhäseksi ennenkuin päästiin lähtemään kohti kotia. Aivan ihana reissu!

Sonjan pupu!

Life is good :)

Täällä on todella kesäistä jo nyt, ja kyllä jo hirvittää että pitää lähteä pois varmaan parhaan kesäajan keskellä. Alkaa olla pikkuhiljaa aika ajankohtasta katella lentoja kotiin. Taidanpa lykätä vielä huomiseen, paljon kivempaa elellä täällä ilman lopullista deadlinea.

Chillax Damissa ja Haarlemissa

Arki ei kyllä todellakaan paina, vahva veikkaus on että pari viikkoa ennen deadlinea muutetaan taas koululle asumaan koska tällä hetkellä ei kyllä hommat paljon vaivaa. On ollut aikaa kierrellä Damissa ja Haarlemissa ihan rauhassa ja löytää aina vaan uusia siistejä paikkoja!

Kävin vihdoin Atheneumin kirjakaupassa jota oli pariltakin suunnalta hehkutettu. Ei mitenkään turhaan, enkuksikin löytyi kamaa valinnanvaikeudeksi asti semmosesta ihanan sokkeloisesta monikerroksisesta vanhasta talosta :) Kassalla kysyttiin että onko tää tulossa lahjaksi ja vastasin että joo itelleni, niin pistivät ihan pakettiin :D

On löytynyt uusia katuja ja mestoja, Heinekenillä tuli käytyä uudemman kerran kun saapui taas kunniavieraita Suomesta, ja alkaa pikkuhiljaa sporttibaariskene tulla tutuksi kun lätkää pitää aina välillä etsiytyä kattomaan. Ja lätkästä puheenollen, supernörttiolo (nyt korvat hörölle muut vaihtarit jos tätä luette), sain liitettyä läppärini JYU:n verkkoon (ohjeita löytyy täältä) ja sen kautta kierrettyä geoblokkaukset, helou maikkarin lätkälähetykset!

Lisäksi on tullut kierreltyä myös Haarlemia silmät vähän paremmin auki! Varsinkin täältä Overveenin suunnalta löytyy tosi siistejä lenkkeilymestoja. Viime viikolla eksyin lenkillä johonkin fitnesspuistoon ja tällä viikolla käytiin siellä vähän tarkemmin tutustumassa. Täällä ihan vieressä oleva kansallispuisto tuntuu kasvavan joka kerta kun sinne menee, mut kirjoittelen siitä varmaan erikseen kunhan pääsen joku päivä kameran kanssa liikkeelle.

Paikallisen kauppakeskuksen kattoterassilta ihan hyvät näkymät!

---ja ihan hyvät sapuskat!

Liikennevalotyttö :)

Dami tarjosi parhaita puoliaan myös torstaina kun mentiin ESN-porukalla ulos! Viiden aikoihin aamula meidän last ones standing -porukka otti taksin himaan, saatiin tehtyä ihanan intialaisen kuskin kanssa ihan järkevä diili Haarlemin reissusta. Aamu sarastaa, kanavista nousee pelloille sumua, takana huikee ilta Paradisossa ja olo väsynyt mutta onnellinen. Näitä lisää!

Auringonnousu parvekkeelta kotiin palatessa

Kaikki on alkaneet pikkuhiljaa tajuta että nyt ollaan jo loppusuoralla. Aika loppuu kyllä kesken, en usko että ihan kaikkea ehtii kokea millään. Pitäis tehdä enemmän Hollanninmatkailuakin, kauheen monta siistiä kaupunkia on vielä tsekkaamatta. Eilen tehtiin sentään reissu Haagiin hoitamaan kansalaisvelvollisuus, mutta taidan tehdä siitä oman postauksen kunhan kerkiää. Nyt rannalle, täällä ei tosin tällä hetkellä oo sen lämpimämpää kuin Suomessakaan mutta siellähä ollaan jo kesälukemissa kanssa! On jo aikakin saada vähän väriä pintaan ;)

Minireili, osa 9: Paluu pannukakkumaahan

Näkymä ikkunasta lähtöpäivän aamuna

Kyllä se ketuttaa. Aina vaan ketuttaa palata matkalta himaan, vaikka himakin ois nykyään vähän kuin matkalla ja matkaväsymys alkaa painaa aikalailla. Aivan pershiistä jättää vuoret taakse just kun on ne päässyt näkemään.

Kotimatka oli aika suoraviivainen koska mun reililippu oli menossa vanhaksi, jotenka pakko oli ehtiä sen päivän aikana taivaltamaan koko Saksan läpi. Munichissa oli astetta pidempi pysähdys koska en halunnut käyttää paikkavarausmaksua vaativia junia, joten käväisin piristämässä itseäni eläintarhassa bongaamassa paikalliset julkkikset, jääkarhunpennut! Oli siellä jotain muitakin elukoita.

Siinä ne nyt on! Onko vähän huikeeta!!

Junasta junaan ravailua, pari hiukkasen tiukkaa vaihtoa ja yksi hyvin väsynyt matkaaja. Ei enää pysynyt hereillä junien keinuessa eteenpäin, pakko oli koko ajan laittaa varmuuden vuoksi herätyskello päälle ettei missaa omaa pysäkkiä... Ja kohta huomaakin ettei horisontissa näy enää mitään, vuoret on poissa ja maa pelkkää pannukakkua. Missasin Alankomaissa juhlitun liberation dayn mutta näin jälkimainingit kun pääsin Haarlemiin yhden aikaan yöllä, oksentelevia teinejä aseman nurkilla ja paljon Haarlemissa olleilta festareilta palaavaa kansaa. Juhlallinen kotiinpaluu!

Mitäs jäi käteen? Reissu oli ihan huikea. Vannon edelleen yksin matkustamisen nimeen, tapaa mielettömän paljon uusia typpejä ja saa mennä just sinne minne nokka näyttää, ja tietenkin omien vanhojen kavereitten bongaaminenkin on helpompaa. Ja jos haluaisin matkustaa jonkun kanssa, sen täytyisi olla joku sellainen johon voin täysillä luottaa - onhan niitäkin reissuja tullut tehtyä, ja ne on eri tavalla mahtavia! Just nyt mulle sopii yksin reissaaminen kuin tulppaani Keukenhofiin.

Kaikki kaupungit oli tosi erilaisia. Ekana päivänä Lukas vakuutteli mulle että pitäisin Itävalloista enemmän kuin Prahasta, ja oli kyllä ihan oikeassa. Praha oli vähän liian turistinen mun makuun, se historiallinen Praha on aika hankala löytää.

Mutta Prahan arkkitehtuurissa riittää kyl kateltavaa!

Wien oli aika mahtava. Se on jotenkin niin kulttuurikaupunki että pisti vähän hengästyttämään. Olisi kiva asua siellä joskus jonkun aikaa että pääsisi kunnolla kiinni kaupungin rytmiin. Muttajoo, turisteja täälläkin niin sikana! Historiallinen keskusta on ihan turistikamalla tapetoitu. Ja liput kaikkiin museoihin oli tosi kalliita. Opiskelija sai huikean euron alennusta Schloss Schöbrunnin lipusta, kylläpä lämmitti!

Ihania heppoja Wienissä :)

Koko reissusta (ja koko keväästä ylipäänsä) on päällimäisenä mielessä eurooppalainen meininki. Heti ekana aamuna Wienissä törmäsin vissiin paikallisen SDP:n eurovaalimarssiin, ja eurovaalimainoksia oli Saksassa ja Itävalloissa vähän joka nurkilla. Onkohan Suomessa samanlaista hypeä? Alankomaissa ei kyllä ainakaan. Ens viikolla Haagiin äänestämään, viikko vielä aikaa päättää ketä äänestää ;) Jotenkin täällä EU on kyllä myös paljon konkreettisempi kuin kotona, mutta toivon todellakin että suomalaiset tajuavat äänestää näissä vaaleissa (ja viisaasti).

Vaalimarssi

Itävallassa vaalimainoksia oli molempiin suuntiin, selväsi EU:ta tukevia ja selkeästi sitä vastaan olevia (jotka oli usein vähän lapsellisesti töhritty). Itävallassa muutenkin ehkä näkyi sellainen kansallisylpeys vähän enemmän. Ainakin joka puolella oli myynnissä Itävallan kansallisvaatteita, en tiedä mikä muhun meni mutta nyt haluisin kyllä itekkin tommosen dirndlin ihan sikana :D Oisko vähän söpö!

Muttajoo, päällimäisenä taas mielessä että reissuun ja äkkiä. Pikkuhiljaa alkaa mieli jo muuttua siitäkin ettenkö uskaltaisi Aasiaan itsekseni! Hostellin vessassa oli jonkun elämäntapatravellerin kirjoittamia oivalluksia, jotka tossa alla olevassa kuvassa ovat vähän heikosti luettavissa. Henkilökohtaisesti voin allekirjoittaa että se ei todellakaan ole niin vaikeaa lähteä reissuun, elämän taitoja oppii halusi tai ei, yksin ei ole missään ja virheitä ei voi tehdä. Ehkä ens reissulla vois ottaa mukaan ton kohdan 14, rentoudu...

Arkeen on palattava, tai arkeen ja arkeen, miten sen nyt ottaa! Mutta sen kyllä ainakin vois ottaa täältä mukaan Suomeen että osais sielläkin lähteä vähän useammin lähimaihin tuulettumaan. No siis, Ruotsi tai Viro sitten, tai eipä siitä niiden naapurimaihin enää ole matka eikä mikään. Vai pitäiskö hankkia viisumi itään?