Laulua leikkiä laskentoa - vai mites se menikään

Huh huh. Koulua ollut nyt kolme päivää ja oon aivan valmis lomille :D Aika paljon sopeutumista, asiat tehdään täällä tosi eri tavalla kuin mihin olen tottunut. Olin jostain syystä ajatellut että tästähän tulee tosi helppoa kun on vaan yksi kurssi eikä tarvitse pallotella kahdeksaa kurssia samaan aikaan ilmassa niinkuin kotona, mutta tuota, ei ole vieläkään ihan täysin selvää mitä kaikkea tälle massiiviselle 15 nopan kurssille pitää todellisuudessa tehdä, tehtäviä ja deadlineja tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista! Pelkkään kurssin suorittamiseen on 30 -sivuinen sekava manuaali... Kaipa se tästä helpottaa kun pääsee vauhtiin ja kärryille.

Kaikkein isoin ero suomessa opiskeluun verrattuna on tämä jumalaton ryhmätöiden määrä. Koko kurssilla on oikeastaan vissiin vain yksi tehtävä joka tehdään yksin, kaikki muu työ tehdään kuuden hengen ryhmässä (tai oikestaan viiden, sillä yksi ryhmäläisistämme päätti jo jättää kurssin kesken). En ole todellakaan tottunut työskentelemään näin isossa ryhmässä. Kyllähän Jyväskylässäkin ryhmätöitä tehdään, mutta maksimissaan 3-4 hengen ryhmissä - ja tätä kaikki maikat ovat perustelleet sillä että kun ryhmäkoko nousee kolmen yläpuolelle, aina löytyy joku joka vähän sluibailee... Ja toisaalta mieleen tulee ehdottomasti myös se että jo tämänkokoisessa ryhmässä olisi tarvetta nohevalle liiderille. Noh, meillä ei kukaan nyt sinänsä ole sluibaillut, mutta minkäänlaista yhteistä linjaa tähän hommaan ei ole löytynyt. Kaikilla on tosi erilaiset tavat työskennellä, ja tuntuu välillä että vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi, ei tule ymmärretyksi - kukaan ei kuitenkaan työskentele omalla äidinkielellään. Menee ihan hulluna energiaa siihen että yrittää vain pitää oman päänsä kasassa ja keskittyä olennaiseen kun hommat poukkoilevat miten sattuu. Tosi omituinen fiilis, varmaan koska ei mulla ikinä ennen ole ollut ryhmätyöskentelyn kanssa mitään ongelmia. Joku mystinen ikuisuusposkiontelontulehduskin vaivaa, niin väsymys on taattu! Pitänee testailla paikallisia terveyskeskuspalveluita ensi viikolla ellei olo muutu paremmaksi.

Tänä viikonloppuna ei lekurille ehdi, lähden vissiin huomenna melko ex tempore Groningeniin kuuntelemaan konserttia johon sain vapaalipun Jyväskylän Sinfiksen entiseltä kapulta joka nykyään opiskelee täällä ja treffaamaan samalla yhtä Jyväskylän viime syksyn vaihtaria! Lauantaina tie vie Urtrechtiin jatkamaan jykylän vaihtarifrendien treffailua ja paikallisiin ESN-bileisiin. Jospa tämmöinen kulttuurimatkailu saisi noi koulutyösekoilun nostattamat stressilevelit laskettua :)

---

Meinasi ihan unohtua, onhan tonne ensi kuullekin vähän kulttuurimatkaa suuniteltu! Tänään tulivat postissa ;) Oh yeah!!!

Jamie Cullun Mannheimissa 25.3!