Minireili, osa 3: Lost and found in Prague

Vanhaa kaupunkia

Loppujen lopuksi mulla oli siis vain yksi kokonainen päivä Prahassa. Nukuin kymmenen hengen dormissa ja yö oli aika vilkas kun väkeä tuli ja meni miten sattui, mutta olin kyllä sen verta poikki että ihan hyvin silti sai nukuttua… Ja mitä muutakaan voi olettaa hostellielämältä bilekaupunki Prahassa! Olin jotenkin olettanut että Prahassa olisi ollut enemmän nähtävää, mutta loppujen lopuksi mun listalle ei jäänyt kauhean paljoa ja suurin osa oli lähinnä nähtävyyksiä jotka nyt tulee nähtyä kun vaan lähtee liikkeelle. National Museum oli rempassa, eikä ihan äkkiseltään tullut mieleen mitään muitakaan museoita. Olisi ollut ihan siistiä käydä jossain black light -teatterissa, mutta oli ihan mahdotonta yrittää löytää turistiansojen keskeltä jotain taatusti laadukasta esitystä ja illalle oli hostellin puolesta lupailtu pub crawlia, joten jätin suosiolla väliin.

Praha tuntuu olevan siis nähtävyys noin niinkuin kaupunkina itsenään. Itse pyörin lähinnä vanhan kaupungin aluella, kun ei ollut muualle oikein tarvetta lähteä. Turisteja on aivan sairaasti.

Vltava

Aamusta kiertelin aika rauhassa kaupunkia ja Vltavan rantaa, arkkitehtuurissa riittää kateltavaa kyllä. Tsekkailin oopperamahdollisuuksia, illalla olisi mennyt Taikahuilu, mutta olin jo suunnitellut oopperareissua Wieniin ja Taikahuilu nyt on pari kertaa nähty, niin skippasin senkin. Kiirettä pitämättä kävelin pienen lenkin, ja kansallismuseolla kävi tuuri kun huomasin että siellä järjestetään remontista huolimatta alkuillan konsertteja! Selvästi turisteja varten, koska ohjelmisto oli paikallisia sinfoniaorkesteriklassikoilta jousikvartetille… Mutta lippu ei ollut tavattoman kallis ja ajattelin että pääsenpähän näkemään museon sisältäpäin samalla, joten tartuin tilaisuuteen.

Tänään ohjelmassa...

Näkymä kansallismuseolta

Kansallismuseon seinässä, lieköhän sukua meidän Mikaelille? Ilmeisesti viittaa Johannes Agricolaan, Lutherin frendiin.

Ennen iltakuuden konserttia liityin kuitenkin vielä hostellin reissulle John Lennon wallille. Tämän graffitiseinän aloittivat aikoinaan paikalliset opiskelijat kun eivät oikein diganneet kommunistien meiningistä, ja nykyään se on lähinnä turistinähtävyys jonne jokainen voi käydä viestinsä rakkaudesta tai mistä nyt ikinä jättämässä. Hostelli tarjosi spraymaalit, mutta ei mulla tullut mitään kovin inspiroivaa aiheesta mieleen joten jätin kirjoittelun muille…

Sieltä edettiin paikalliseen pubiin, jos meno oli aika kohdillaan, kuten kuvasta varmaan näkyy!

Itsepalvelubaari!

Mulla tuli vähän kiirus takaisin kansallismuseolle konserttia kuuntelemaan, mutta vaikken ihan ekaan biisiin ehtinytkään niin menetys ei ollut kovin suuri. Kvartetti soitti ihan mukiinmenevästi, ei mitenkään tajunnanräjäyttävästi, ja aivan liian nopeilla tempoilla, varsinkin kun kaiku oli aikamoinen. Miljöö oli kuitenkin kohdillaan!

Hauskin sattuma kuitenkin kävi kun luulin konsertin jo loppuneen ja olin lähdössä, mutta sieltä tulikin vielä se pakollinen ylimääräinen ja jäädessäni käytävälle sitä toisella korvalla kuuntelemaan huomasin että täällähän on ovet auki. Koko museo oli tyhjillään, tyhjiä saleja ja huoneita toinen toisensa perään, lukuun ottamatta yhdessä huoneessa roikkunutta valtavaa valaan luurankoa! Vähän creepy, mutta niin siistiä.

Vielä kansallismuseo ulkoapäin :)

Illalla oli tosiaan sitten vuorossa pub crawl, jonne lähdettiin hostellin tarjoaman päivällisen jälkeen. Seuraan liittyi porukkaa muiltakin hostelleilta ja jengiä oli aika paljon! Jännästi muutaman olusen jälkeen jengi rupesi aika hyvin tutustumaan. Ilta meni aika nopiaan ilmaisia tuoppeja kumotessa, ja shotteja kannettiin pöytään aina vaan lisää, lopulta jengi oli aivan sekaisin, minä mukaan lukien… Pienen iltalenkin Vltavan rannalle jälkeen mukaan tarttunut usalainen nuori lääkäri saattoi ihan hostellille asti ja löysin itseni aamulla onnellisesti omasta sängystä, vaikka vähän pitikin miettiä että missäs kaikkialla sitä edellisenä iltana tuli käytyä. Se ei ilmeisesti ole mikään vitsi että jengi tulee Prahaan bilettämään, koska alkoholi on halpaa ja baaritarjonta laaja. Vissiin täällä olisi ollut joku Euroopan suurin yökerhokin, jossa on seitsemän erilaista kerrorsta, mutta hostellihenkilökuntakin iloisesti naureskeli että se on ihan kamala laitos, todennäköisesti vain onni ettei tullut käytyä, eiköhän Prahan yöelämää tullut nähtyä ihan tarpeeksi.