Salzburgissa en viipynyt kuin yhden yön, mutta se riitti, se on varmaan ihanin kaupunki missä oon koskaan ollut. En ihan tarkalleen osaa sanoa miksi, mutta joo, Salzburgissa voisin todellakin viihtyä pidempäänkin. Jotenkin vaan kaksi päivää jatkuneesta sateesta huolimatta kaikki osui siellä kohdilleen, liekö sitten historia, arkkitehtuuri, vuoret, joki vai vaan yleinen fiilis. Aamusta asti oli vähän haikee fiilis lähteä sieltä.
Hyppäsin kumminkin bussiin kohti Hellbrunin linnaa taikka kartanoa tai mikä liekään, kohtuurankasta sateesta välittämättä! Kastua oli jokatapauksessa tarkoitus, Hellbrun on nimittäin kuuluisa trick fountain -suihkulähdepuistostaan jonka rakensi Salzburgin arkkipiispa joskus 1600-1700 -luvuilla, tyypillä on vissiin ollut ihan hyvä huumorintaju :D Tuli mieleen se muumien jakso jossa nuori muumipappa seikkailee jonkun ylläripuiston läpi jonkun kuninkaan synttäreille, vai mites se meni. Oon jotenkin varma että täältä on haettu siihen inspistä!
 |
| Juopottelupöytä, jonka vieraat isäntä voi kastella kun katsoo juopumisen tilan olevan riittävä |
 |
| Oli pakko huomata juopottelupöydän viereiseen suihkulähteeseen sijoitetut oksentavat miesfigurit :D |
 |
| Neptunus, jonka alle sijoitettu hahmo liikkuu, näkyy tällä videolla about minuutin kohilla aika hyvin! Ilmeisesti pointti oli vähän parjata Neptunusta, ei ainoastaan koska puiston rakentaja arkkipiispana ei varmastikkaan moisiin epäjumaliin uskonut, vaan myös koska valjasti veden pyörittämään kaikkea mikä puistossa liikkuu aika nerokkaalla tavalla. |
 |
| Oli muutamia älyttömän makeita huoneita, kuten tää jonka seiniin oli upotettu oikeita simpukoita ja peilejä ja yks huone joka oli rakennettu näyttämään siltä kuin se romahtaisi hetkenä minä hyvänsä. |
 |
| Tässä huoneessa paitsi että noi figuurit kiersivät kehää (edelleen ilman sähköä pelkän vedenpaineen avulla) oli myös seiniin piilotetut vesiurut, jotka soittivat lintujen ääniä, aika creepy. |
 |
| Ja minä hetkenä hyvänsä mistä tahansa, yleensä maasta, portaista, kynnyksistä tai patsaista saattaa alkaa ruiskuta vettä :D Huomatkaa erityisesti noi oven kummallakin puolella olevat peuratrofee -patsaat joiden suusta ja sarvista saa suihkun... |
 |
| Edelleen vedenpaineella toimiva pieni teatteri, jossa oli lukemattomia liikkuvia hahmoja ja joka soitti vesiuruilla Mozartia. |
 |
| Ja loppuhuipennuksena tää symbolinen suihkulähde: toi kultainen hattu kuvaa valtaa ja sen ylös nostava taikka alas laskeva vesi aikaa. Ihan vaan muistutuksena arkkipiispan arvokkaille vieraille ;) |
 |
| Itse palatsi oli aika vaatimaton lukuunottamatta paria huonetta joissa oli ihan uskomattoman siistejä frescoja. |
 |
| Ja tietysti edelleen jotain myös Sound of Music -faneille, nimittäin se kuuluisa Sixteen going on Seventeen -paviljonki! Sehän ei alunperin edes ollut täällä vaan siirrettiin tänne jälkikäteen faneja houkuttelemaan ja oli vielä lukossa että ei edes sisään päässyt sateelta suojaan, joten vähän kökkö juttu. |
Olin ihan läpimärkä kun lähdin takaisin keskustaan päin, ja lisäksi pirun nälkäinen. Ruokapaikkaa etsiessä kävi ihan älytön lykky sillä satuin löytämään pienen hampparibaarin jossa söin elämäni parhaan juustoburgerin. Pienen etsiskelyn jälkeen
mesta vihdoin löytyi netistä, mutta voihan nyt hitto, Salzburgin mesta on niiden ainoa :( Aina vaan yks syy lisää muuttaa sinne...
Burgerin voimalla tsekkasin vielä Mozart Wohnhausen, joka oli ihan hieno mutta ei nyt mitenkään älyttömän erikoinen mun mielestä - audioguide oli taas aika kuraa - ja jäi vielä aikaa kierrellä kaupunkia ennen junaa Innsbruckiin. Päätin kivuta uudestaan Nonnbergin luostarin porteille, jos vaikka olisivat päiväsaikaan auki. Ja olivathan ne!
Mutta siis eivät todellakaan kaikki portit, ainoastaan ne joiden kautta pääsi basilikaan. Olin jotenkin odottanut että täällä olisi liehunut kaapurouvia ympäriinsä, mutta olin ihan yksin, ei ketään missään, edes turisteja. Hetken aikaa aika pelkistetyssä basilikassa tsiigailtuani kirkonkellot löivät muutaman kerran ja jostain alkoi kuulua nunnien laulua. Nyt voin sanoa että oli todella erityinen hetki, kyllä nous karvat pystyyn. Odotin että jostain salaovista basilikan nurkissa olis alkanut purkautua nunnia kirkkosaliin laulamaan, mutta eiiii, äänet pysyivät aika etäisinä. Lopulta paikansin ne about siihen missä normaalisti urut yleensä olisivat, vastapäätä alttaria parvelle. Sen kohdilla olikin vain kapoinen lauluparveke ja lasitiiliseinä, jonka takana veikkaan kuoron olleen. Todella kaunista.
Pienen kiertelyn jälkeen kävi aika selväksi etteivät nunnat oikein arvostaneet vieraita, mikä on kyllä ihan ymmärrettävää... Mutta olis vaan ollut niin siistiä päästä ees vilkasemaan sisälle!
 |
| Ja soittokellossa lukee "Privat - keine / no information". Melko selkeä viesti että haluavat olla omissa oloissaan. |
Kiertelin pikkukatuja vielä matkalla hakemaan kamoja hostellilta ja poikkesiin kaikkiin matkalle osuneisiin kirkkoihin (ja niitä oli aika monta...). Vielä löytyi lisää tutun näköisiä paikkoja :)
Joo, eiköhän se riitä nyt Sound of Musicista toistaseks. Kunnes taas pääsen Salzburgiin ;)
Junamatka Innsbruckiin oli ihan mahtava, älytöntä miten vuoret vaan kasvaa ympärille, ja aina kun juna menee loputtomiin tunneleihin odottelee vaan ihan täpinöissä mitä ikkunoista näkyy kun päästään taas tunnelista ulos! Innsbruckissa mulla oli ilo päästä punkkaamaan Denkan kämpille, ja näkemään Denkkaa muutenkin, meillä oli vaan pienoisia kommunikaatiokatkoksia ja kun hyppäsin junasta ja soitin Denkalle kävikin ilmi että mua odotettiin vasta huomiseksi :D No, onneks tää ei ollut mikään ongelma vaan pienen bussisekoilun jälkeen löysin itteni Denkan kämpiltä ja aivan mahtava kämppä ja kämppikset olikin, toinen kämppiksistä oli vielä reissussa niin mulla oli vikaks kahdeks yöksi privaattihuone, ai että mitä luksusta kaikkien hostelliöitten jälkeen!
Olin aika myöhään perillä joten suunnattiin melko suorilta liikkeelle. Denkka johdatteli mut ensin yhteen todella makean 360 -näkymän kaupunkiin ja sitä ympäröiviin vuoriin tarjoavaan baariin ostoskeskuksen katolla ja sitten Innsbrukin muiden vaihtareitten sekaan grillibileisiin ja sieltä klubille, jossa oli vielä ysäri-ilta ja kuultiin sekä sandstorm että freestyler! Itävallassa tuntui kovasti paljon kotoisalta :) Tsekattiin vielä paikallisten vaihtareitten vakkariklubi ennenkuin mentiin kebulan kautta kämpille ja päätettiin nukkua ansaitusti pitkään. Seuraavana päivänä todellinen Innsbruck -päivä, ja vika kokonainen reissupäivä, piti olla akut ladattuna...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti