Minireili, osa 4: Vaeltelua Prahassa

Sateenkaaritaloja Prahassa!

Lähtöaamu valkeni Prahassa aurinkoisena, mun vireystila ei ollut ihan samoilla aallonpituuksilla. Annoin oloille periksi ja nukuin hostellin hengailutilassa puolille päivin tsekattuani jo ulos. En kyllä ollut ainoa vaan muutkin sohvat oli kansoittanut krapulakansa. Lopulta otin itseäni niskasta kiinni ja lähdin liikkeelle, ja kyllä se päivä siitä lähti käyntiin.

Kuten sanottu, Praha on täynnä turisteja, varsinkin vanha kaupunki. Yritin edetä aika reippaasti kaupungin toisella puolella olevaan linnakkeeseen, mutta useimmiten joutuu tyytymään mateluvauhtiin. Turistit Prahassa eivät liiku semmoisina valtavina opastettuina ryhminä, vaan ärsyttävinä 4-5 hengen ryppäinä jotka tukkivat kadut aivan yhtä tehokkaasti mutta ovat jos mahdollista vielä hitaampia. Muutenkin vanhan kaupungin turistisuus alkoi ärsyttää, joka puolelta tuputetaan esitettä milloin mihinkin epämääräiseen showhun ja turistikrääsäkauppoja on joka kulmalla. Muutaman kilsan matka hostellilta linnakkelle vei varmaan tunnin.

Oli kuitenkin sen arvoista, oli meinaan pikkasen hienot näkymät! Itse linnake oli aika sekava ja jälleen tosi täynnä porukkaa. Käväisin kuitenkin linnakkeen kirkossa ja törmäsin sattumalta yhteen hienoimmista museoista missä olen päässyt käymään. Lobkowics Palace, suosittelen! Lipun hintaan kuului myös kerrankin kiinnostavasti tehty audioguide.

Paikalla melkeen yhtä paljon vartijoita kuin turisteja.

Sisältä ei tietenkään saanut ottaa yhtään valokuvaa, ja sitä kieltoa myös aika tiukasti valvottiin. (Mietin muuten Wienissä ja Salzburgissakin, miksei museoissa saa valokuvata? Kuluuko ne teokset siitä jotenkin? Oonko vähän tyhmä kun en tajua?)

Oli aivan tuskaisen kuuma päivä, tai varmaan about 20-25 astetta mutta ihan riittävästi mulle, ja hiki kyllä virtasi kun laskeuduin takaisin vanhaan kaupunkiin ja käppäilin tällä kertaa vähän rauhallisemmin takaisin hostellille.

Vltava ja Charles Bridge

Joutsenia Vltavalla :)

Astronomical Clock

Hostelli jossa majoituin oli nimeltään One Home, ja jos ikinä vaan menette Prahaan ja haluatte hostellissa yöpyä niin hyvät ihmiset menkää sinne. Tapasin tosi siistejä tyyppejä, enkä vähiten henkilökunnasta. Kaikki työntekijät olivat itseasiassa matkailijoita itsekin, pysähtyneet Prahaan hostelliin hommiin muutamaksi kuukaudeksi vissiin aika pienoista korvausta ja yöpaikkaa vastaan, jengiä oli Argentiinasta, Skotlannista ja Italiasta ainakin. Hostellille tulijaa tervehditään kuin vanhaa tuttua, ihanan välitön, kotoinen tunnelma ja palvelu pelaa kuin unelma. Tämä porukka tietää mitä matkalla tarvitset omasta kokemuksesta. Ja joka päivä on ilmaisen yhteisen päivällisen lisäksi myös kaikenlaista ohjelmaa, kuten se edellisen päivän Lennon wall -käynti. Jollain käsittämättömällä tavalla henkilökunta sai kaikki tuntemaan olonsa travellereiksi travellereiden joukossa, ja en ollut ainoa joka ajatteli näin. Kyllä hyvä hostelli voi nostaa reissukokemuksen ihan uudelle tasolle!

Prahasta lähtiessä oli semmoinen fiilis että eiköhän se ollut siinä, vaikka visiitti oli lyhyt se oli toistaiseksi riittävä. Olo johtui ehkä myös siitä että olin superinnoissani että pääsen vihdoin Wieniin!