Bryssel, deel twee: Heart of Europe

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja aamulla oli pakko lähteä esn-talolta liikkeelle sateiseen Brysseliin. Hypättiin kaikki metroon, harkkarit kohti esn-toimistoa ja minä kohti europarlamenttia!

Paikallinen "Brandeburgin portti" Jubelparkissa. Busseja riittää mutta turisteja ei näkynyt!

Uudemman ja vanhemman mallista ruohonleikkuria liikkeellä

Olin tietty osuvaan aikaan liikkeellä koska just noina päivinä oli meneillään G7-kokous Euroopan komission tiloissa. Koko ajan pörräili helikoptereita ympäriinsä ja aina sillon tällön kadut on suljettu. Siinähä pieni ihminen melkeen eksyy ku ei pääsekkään kulkemaan mistä luuli.

Ai ei pääse tästä...

Ai kato tästäkään ei pääse... No josko seuraava risteys...

No hitto.

Nojoo, lopulta pääsin perille. Oli vähän tiukka aikataulu kun halusin ehtiä illaksi yhden haarlemlaisen läksiäispäivällisille (kyllä, jengiä lähtee jo himaan!) joten jätin parlamentin kiertelyn väliin ja suuntasin suoraan parlamentariumiin, viereen rakennettuun vierailijakeskukseen jota esn-tyypit olivat mainostaneet tosi siistiksi.

Suomeks korkeemmalla ku ruotsiks!!1!1

Parlamentarium

Kaukana kotoa!

Pakko tähän väliin heittää poliittista mielipidettä, ei meinaan hirveesti hymyilyttänyt noi EU-vaalien tulokset. Noi alta löytyvät viisaat sanat on päästetty ilmoille jo vuosikymmenia sitten. Miks se on edelleen niin vaikeeta?

Nojoo. Poliittisuus loppunee tähän. Mutta ennenkaikkea, Parlamentarium on ehdottomasti käymisen arvoinen, jos oot ikinä mitään halunnut tietää EU:sta niin täältä kyllä pesee. Todella upeasti toteutettu juttu, ja kaikilla EU:n kielillä saatavilla oppaat. Ja ilmasta lystiä!

Tosin kuten perussuomalainen meppi Sampo Terho tässä esittelyvideollaan muistutti, Parlamentarium maksoi miljoonia ja taas tsiljoonia veronmaksajien euroja. Hyi kamala, taas meni rahaa laitettua sivistykseen.

Tuolla ylemmän kuvan huoneessa tutustuttiin EU:n vaikutukseen sen kansalaisten arkipäivässä ja alemman taas parlamentin päätöksentekoprosessiin, todella siistillä tavalla toteutetut taas molemmat. Molemmat myös muuntuivat välillä leffateattereiksi kun ympäröivillä seinillä silloin tällöin pyöri aiheesta kertovia pätkiä.

Suomi Finland jee!

Matka jatkui kohti Musical Instrument Museumia, mutta vähäsen alkoi hiukan heikohko aamupala kaivata seurakseen mitäpä muutakaan kuin VOHVELEITA! Maha kurni ja nenä johti kohti ai että niin ihanaa tuoksua...

...joka tuli täältä! 

Oh my. Ehkä parasta mitä oon ikinä koskaan milloinkaan syönyt. Nälkäasteella saattoi olla vaikutusta arviointikykyyn. Mutta silti. Ai että.

No sitten, päivän päänähtävyys eli MIM! Todella hienosti toteutettu muuten, mutta kaikki kyltit vaan ranskaksi ja hollanniksi. Mukaan sai aika hauskan audio-oppaan, joka ei ollutkaan opas vaan soitti yllättävän isolta osalta näytteillä olleista soittimista musanäytteet :D Alla hiukan parhaita paloja, nähtävää oli kyllä enemmän kuin tarpeeksi.

Ensin Suomi-osastoa: tuohipilli, ta daa

Ja tietysti kantele :) Ääninäytteenä vaka vanha Väinämöinen.

Tiedänpä muuten erään (jo edesmenneen kylläkin, mutta silti) rouvan Kesälahdelta jolla on huomattavasti mittavampi kukkopillikokoelma kuin tämä

Osaako kukaan kertoa miks tossa yllä olevassa taulussa on apina joka pitelee appelsiinia? Onko jotain symboliikkaa?

Viulunrakentajat ollu vähän hapoissa

Oli tosi hyvä setti, mutta enkunkielistä opasta jäin kyllä kaipaamaan. Ja olihan siellä vaikka mitä pilliä säkkien kanssa ja ilman, että pikemminkin runsaudenpulaa, noissa kuvissa nyt vaan ehkä hauskimmat mitä nyt jäi mieleen. Ja paha oli mennä sanomaan että mitkä siellä nyt sitten olivat niitä kaikkein siisteimpiä historialtaan kun ei tosiaan kylteistä mitään ymmärtänyt! Mutta ehdottomasti käymisen arvoinen, hintakaan ei varmaan olis ollut paha, itse menin sillä bryssel-kortilla ihan for free. Ja taitaapa olla niin että musiikin opiskelijatkin pääsee ilmaiseksi.

Seuraava etappi oli, kuinka ollakkaan tämä:

Siis noiden turistien taakse jäävä Manneken Pis.

Se oli niin pikkuruinen! Ja en muuten oikeestaan missään muualla bongannut pahemmin turisteja (paitsi edellisenä iltana baarissa).

Kävin vielä vähän tsekkailemassa Grote Marktin ympäristön kauppakatuja, suklaat jäi nyt kumminkin ostamatta kun oli vähän kiirus. Ja saahan sitä suklaata Hollannistakin!

Edellisen illan epäilyttävä kuja ei päivänvalossa ollut yhtään niin epäilyttävä

Ja siinä edellisen illan baari! I told you, vaaleanpunaisia norsuja! Suosittelen todella lämpimästi!

Kiirus oli itseasiassa niin kova että kortti himaan jäi laittamatta postiin. Kun juna sitten pysähtyi viimeistä kertaa Belgian puolella (kortissa oli jo postimerkit ja kaikki!) pyysin vieressäni istunutta nuorta naista joka oli jäämässä pois josko hän mitenkään voisi viedä sen postiin... Hämmästys oli kova kun tyttö ei puhunutkaan englantia :D Ranska kyllä luisti, harmi että mulla ei. Lopulta saksasta löytyi meille joten kuten yhteinen kieli ja vaikutti siltä että asia tuli ymmärretyksi, ilmotelkaa kotipuolesta jos ei korttia kuulu niin tiedetään sitten ettei belgiasiin ole luottamista!

Summa summarum, upea reissu, joskin aivan liian lyhyt. Todella mukavanoloinen kaupunki, ihanan kansainvälinen fiilis. Tykkäsin. Pitänee ruvate tsekkailemaan harkkarin paikkoja ESN:lle...