Own the Night!

Mulla oli ollut suuria suunnitelmia juoksemisen suhteen vaihdon ajalle syistä että 1) vapaa-aikaa pitäis olla, 2) maasto on tasaista --> nopeita aikoja! 3) hyvä keino päästä tsekkailemaan lähiympäristöä vähä eri vinkkelistä, 4) ois kiva olla kunnossa ku rannalla tulee pyörittyä ja olutta juotua. No semmonen pitkäjänteinen treenaus kusahti syistä että 1) olin kipeenä kaks ekaa kuukautta, 2) ei oikein pysty lenkkeilemään reissussa, 3) ei oikein pysty lenkkeilemään kun on kavereita käymässä. Kaikesta huolimatta kun tossa muutamia kuukausia sitten mun facebookkiin päjähti joku tämmönen Niken We Own the Night run -mainos, tsekkailin sitä hetken ja kun tajusin että se maksaa vaan kaks kymppiä pistin ilmottautumisen menemään. No, tietysti vielä puolisentoista viikkoa ennen juoksua menin nyrjäyttämään nilkkani ja fiksuna tyttönä juoksin sen lenkin sitten kuitenkin vielä loppuun niin ei se toipuminen ihan niin nopeeta ollutkaan ja vielä pari päivää ennen juoksua mietin että menenkö ollenkaan, sen verta kipeä oli. Mietinnän lopputulos oli kumminkin että no kyllähän kymmenen kilsaa vaikka ryömii jos ei muuta. Sinne vaan!

Kännykän kameran laatu! Pitäis ehkä alkaa harkita uutta puhelinta

Enpähän arvannut mihin liemeen olin itteni laittanut! Ei tää ollut mikään perus juoksuhengailu, tää oli pieni festivaali. Juoksu oli tarkotettu vaan naisille, joten paikalla oli kampaajat ja manikyristit ja voguen kuvauspiste (meitsi juoksun jälkeen täällä) ja mitä kaikkea. Ja ilmaista suklaata!! Ja ihan siistiä päästä näkemään Amsterdamin olympiastadion muutenkin.

Ennen lähtöä tossa yllä olevassa kollaasikuvassa näkyvällä lavalla juoksukansaa viihdytti Eva Simons, en valita. Lämmöt alle ja tien päälle! Mulla lähti liikkeelle paljon paremmin kuin odotin ottaen huomioon etten ollut puoleentoista viikkoon uskaltanut juosta, mutta siinä 6-7 kilsan kohdalla nilkka alkoi tiedotella olemassaolostaan ja polvi liittyi remmiin hyvin pian. Näkyy aika hyvin tuolla tuloksissa :D Joka tapauksessa, lopullinen aika oli 59.07, alle tuntiin kumminkin, kyllä oon ihan tyytyväinen! Ehin jo aatella että perkule minä en juokse enää ikinä mutta kun stadionin torni tuli kulman takaa näkyviin sain vikalle kilsalle vielä hullun spurtin ja fiilis maalissa oli aivan käsittämättömän huikea kun tajusin että alitin tunnin... Ei muuta kuin uusia tavoitteita asettamaan ;) 

Olin kovasti miettinyt että miten tää koko lysti voi maksaa vaan kaks kymppiä - hintaan kuului myös juoksupaita ja alla näkyvä  finisher's necklace - mutta no paikan päällä paloi sitten 80 e Niken juoksukamoihin. Mutta ei se mitään, kaikki tuli tarpeeseen ja ovatpahan ainakin muistona huikeesta illasta!

Designed by Boyscouts, ihan kiva!

Juoksun jälkeen täysin zombie-tyylinen raahautuminen Centraalille ja tottakai Haarlemiin menevällä radalla on jotain ratatöitä ja en ehtinyt Haarlemiin ennen kahta, jolloin pyöräparkki menee kiinni... Elikkä kävellen ukkosmyrskyssä kotiin. Seuraavana päivänä keskivartalosta alaspäin jokainen lihas niin kipeenä että ei pahemmin tarvinnut sängystä nousta :D Mutta polvi ja nilkka on nyt hyvällä hoidolla ja levolla aika nopeesti toipunut, eiköhän viikon lopulla pääse taas radalle!

Niken facebookista löytyy pari kuvaa jotka kuvaa tunnelmaa pikkasen paremmin... Tässä kisan jälkeiset loppubileet ja tässä fiiliksiä reitiltä yöllisen Amsterdamin läpi. En valita!! Nike vissiin julkaisee lisää kuvia ja jonkun aftermovienkin tässä jossain vaiheessa, pitää niitä linkitellä jos vaan muistaa.